Hei! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Täältä nyt pesee sitten ihan reippaasti kuvia joulusta, ja jonkun verran selitystäkin sitten. Elikkäs. Joulunviettohan täällä poikkeaa aikalailla siitä miten sitä siellä kotona vietetään, mutta mikäpäs siinä. Kotoisan, turvallisen ja valkoisen joulun sijasta sainkin kokea jotakin ihan muuta. Ja sehän oli tarkoituskin.
24. päivä, jouluaaton aamu:
Laëtitian kamu Mike tuli käymään, kun ei uskonut että sillä on suomalainen sisko. Letin sanaan kun ei kuulemma aina voi luottaa :) Näihin aikoihin saapui myös suloinen joululahja Carolalta, Gofalta ja Sofkulta. Olin iki-iloinen ihanasta rannekorustani, salmiakista ja mustastaleivästä. Mm. Vietettiin tässä sitten mukava pieni hetki, kunnes Mireille äkkäsi ettei meillä ollut vielä joulukustakaan.
Hän sitten päätti käydä hakemassa pihan puusta oksan ja istuttaa sen ruukkuun. Näin joulu oli pelastettu, eikä mulla kuulemma tulisi niin ikävä Suomeen. Aloimme sitten heti innokkaasti koristelemaan tätä kaunista joulupuuta.
Lisäkoristeeksi otimme (jo tyhjentyneen) Ferrero Rocher -suklaatornin, jonka päätimme täyttää joulupalloilla. Tää on mun taideteos, kaunista eikös.
Ja näin pikkuhiljaa valmistui myös joulupuu, hienosti jouluvalojen ympäröimänä. Paljon vaivaa nähtiin ja heti olin kuin Suomessa pomppimassa joulukuusen ympärillä. Not. =)
Jouluaatto eli réveillon:
Illalla sitten lähdimme juhlimaan tati Francetten luokse, mukaan lukien Djélika, Letin serkku, joka asusti luonammee joululoman ajan. Mukava tyttö, paljon naurettiin.
Joulun juhliminen alkoi vasta noin kummenen alkoihin illalla, juhla oli ikään kuin valvojaiset, joihin kuuluu...
hyvää seuraa (Leti, Frédérick, minä),
paljon tanssia salsan, zoukin ja chanté noël-laulujen tahdittamana (mua muuten kehuttiin ihan hyväksi tanssijaksi, jotkut mannereurooppalaiset kun ovat kuulemma TAPAUKSIA, hehe jee),
joulun iloa keskiyön lähestyessä,
sekä PALJON laulua saavutettaessa keskiyö=joulupäivä. Hyvää joulua!
Kaiken tanssimisen ja laulamisen jälkeen joulupöydän kimppuun päästiin noin kahden maissa aamuyöstä. Eroaa aika huimasti siitä laatikkotaivaasta siellä Suomessa, eikö?
Jouluun kuului tietenkin myös perinteinen boudin de créole, tollanen verimössömakkara. Se on oikeesti ihan omnomnom!
Kinkkua kului myös kiitettävästi. Huomio! Se ei kuitenkaan ole sitä samaa kinkkua kuin siellä kotona, vaan mausteista ananaskinkkua. Maistui.
Jälkkäriksi syötiin jouluhalkoa, jossa oli mua tervehtimässä ihanan tuttu ja turvallisen suomalainen Joulupukki. Hou hou!
Ilta (yö) huipentui shamppanjaan ja lahjojen jakoon. Mä sain tati Francettelta (kuvassa) kaulakorun (aika kamala mut lämmittää ajatus) sekä toiselta tatilta ihan kivan kaulakorun. SÖPÖÄ!
Lopulta me kotiuduttiin neljän maissa aamuyöstä päät kaikuen joululauluja.
25. päivä: joulupäivä ja Mireillen synttärit
Laiskan aamun jälkeen kotonamme pistettiin käyntiin joulupäivä- sekä synttärilounas (jotka aina venyy aamuyöhön). Pöydät katettiin ulos puiden varjoon.
Pöytään saatiin myös kunniavieras, mami. Mami on täkäläinen nimitys isoäidille. Hänet tapasin ensimmäistä kertaa, hän toi Mireillelle lahjaksi vessapaperia. Suloinen mummeli, ja vielä sulosempi Léopold sen sylkyssä!
Edellispäivän juhlimisen takia (noei) Frédérick oli vetänyt isoveljensä aurinkolasit silmille ja muuntautui täten valtavaksi ötökäksi. Hän sai kuulla siitä muutaman kerran.
Illan kuluessa Léopoldkin pääsi leikkimään tonttua. Pikkuinen Léo on tällä hetkellä sairaalassa kolmatta päivää 40 asteen kuumeessa, eikä tiedetä mikä sitä vaivaa. Pikkuinen raukka, sille tehtiin selkäydinpunktiokin (?)... :-(
Ja kuten sanottu illan venyessä pikkutunneille, myös me nuoret saatiin lisää seuraa Alicesta ja Cybilistä. Vietettiin sitten hauska mutta väsyttävä ilta.
Ymmärrätte siis ehkä että loman loputtua olen uupunut ja blogin kirjoittaminen on venynyt. Huh, tänä sunnuntaina palaudun rankasta viikosta ja perjantaisista naapurin Mireillen synttäreistä, joissa toimin keittiöapulaisena. Nyt taidan ottaa päikkärit.
Haleja Suomeen!
Kajsa
