MAMMA <3

Hyvää synttäriä mammakultasein, heräsin vasta ja koitin soittaa, ei kello oo kun vasta puol yhdeksän Suomessa niin ei sun pitäis vielä nukkuu :( mutta KAMALASTI onnitteluja!
Mahtavaa synttäriä!<3


TYKKÄÄN SUSTA KOVASTI! HALEJA!

Kajsa
(Huomenna tulee jouluaiheista teemaa, tää päivä on omistettu äidille) <3

Chantons Noël!

Moikkelis vaan!
Tässä joulu alkaapi lähestyä ja joulutunnelma kohoamaan. Täällä kuten olen maininnutkin, joulunaikaa juhlitaan laulamalla. Chanté Noël on traditio jota täällä ei kyllä voi missata missä sitten ikinä oletkaan (tällä saarella) ;D. Katsokaas kun samoja söpöjä viisuja veisataan niin pienemmissä kuin suuremmissakin tilaisuuksissa. Laitan teille tässä samalla esimerkkejä. Lauantai-iltana oltiin Francosin omassa ulkoilma-chanté Noëlissa, jossa lauloi joku paikallinen kuuluisuus (kuulemma semi-tunnettu manner-Ranskassakin joo-o). Ja tunnelma tietty oli katossa. Pahoittelen kuvanlaatua, kamera ei ollut mukana kun halusin ikuistaa tämän hetken. Tällanen tosihieno panoraama siit nyt sitten tuli :)


Ja sitten sunnuntaina meidät oli kutsuttu tati Francetten luokse lounaalle (jotka kestää aina about 7h mut oon jo tottunut) ja sielläkin sitten yhdyttiin juhlatunnelmissa lauluun, pienen hetken siitä sain ikuistettua jopa (erittäin huonolaatuiselle) videokuvalle.



No ainakin kuulette kamalaa mekkalaa jos ette muuta. Nonniin, toivotaan että joulun ilo lähettyi sinnekin, valkoiseen (rrr kateellinen oon) Suomeen!
Haleja! Ja pusuja!
Kajsa!
<3!

Synttärionnittelut

Paljon onnea Britalle eli päivänsankarille! toivottavasti oot viettänyt mukavan päivän ja saanut mun viestin. Ja ehkäpä kuullaan huomenna skypen välityksellä. Hurraa, hurraa, hurraa!!!



Synttärikakku sulle, musta toi näytti niin herkulliselta että nami! Ja koska tää on vaan kuva niin annan sen sulle vaikket suklaata kauheesti voikaan syödä =)

ELONMERKKEJÄ

Täällä ollaan! Anteeks kovasti että on blogiin kirjottaminen kestänyt niin vallan kauan, mulla on tosiaan ollut hirmuisasti ongelmia kuvien lataamisessa. Ja kun oon muutamaan otteeseen sitten jo kirjottanut saman tekstin (ja se on about tunnin työ) ja kun se sitten PUFF on hävinnyt niin on vähän ärsyttänyt. Mut siis en jaksa enää lähteä kirjottamaan samaa juttua, syyttäkää siitä bloggeria. En tiedä nyt mitä tänne tänään kirjoitan, katsotaan mitä tästä tuleepi.
Tänään tosiaan on keskiviikko, eli oon nukkunut vähän enemmän kuin yleensä joten oon aikas mukavalla tuulella. Ja puolentoista viikon päästä alkaa loma, että ihan kiva. Tai siis oho se taitaakin olla joululoma, katsos kummaa. En kyllä oo YHTÄÄN joulutuulella, täällä kun olen ihan täydessä auringonpaisteessa. Ja kun nää jouluperinteet täällä poikkeaa aikamoisesti niistä siellä Suomessa. Mut nou hätä. Onneks mul on sentään jouluvaloilla koristellut palmut <3
Viime viikonloppuna oltiin Mireillen kanssa sellaisessa perinteisessä joulujutskassa nimeltä chanté Noël. Sinne ihmiset kokoontuu ja lauletaan kreolinkielisiä lauluja ja tanssitaan ja syödään. Kun sitten sinne saavuttiin, niin tajusinkin olevani teatteriopettajani luona. Ei kiusallista tai mitään. Sitä se on kun saari on kokoa herne. Noh, siitä päästiin sitten nopeasti yli, järkytyksestä nimittäin. Söin siellä kanssa ensimmäisen "jouluateriani". Ja joo noi pupunkorvat tossa on ihan oikeutetut. Se ei oo jouluateriaa nähnytkään. Syötiin perinteiden mukaan ananas-kinkkua (hyvää) ja sellasia kalapiirakoita. Sitten oli sellasta pois d'angole -kastiketta, ignamia ja possua. Ja kun sanon possua niin tarkoitan pataa, jossa on kaikki possun mahdolliset osat. Se on pahinta ettei niitä erota. Okei sian häntää oon jo tottunut syömään, mutta kun kieleeni osui jotain karkeaa ja tajusin sen olevan possun kärsää, en oikee tykännyt. Älkää käsittäkö väärin, tykkään paljon ruoasta täällä, mut toi oli jo vähän liikaa.
Teatterinopettajasta tulikin mieleeni, että mulla on teatteriesitys ens viikon tiistaina. Aikas lailla jännittää, se kun ei oo mikään helppo näytelmä. Mutta kai se huvin menee... :s noo katotaan. Ja esiintymisestä toiseen, mulla oli viime viikon tiistaina tanssiesitys liikantunnilla (joo täällä kun valitset tanssin niin se on sitä) ja me oltiin tehty sellanen hieno koreografia sellaseen Disturbia ja Bad Romance -miksaukseen (okei mummot ja vaarit ette tajuu mut joo noi on biisejä) ja zombi-teemalla mentiin. Tottakai olin päähirviö, sillä olen blondi. Tottahan toki. Mut joo oisitte nähnyt mun meikit, ne oli aika hienot. Katsotaan mitä maikka antaa arvosanaksi, kohta ne koulutodistuksetkin saadaan, oisko ens perjantaina ihan. Kivakiva.
Jouluna tosiaan en vielä tiedä mitä me meinataan tehdä, toivottavasti nään kavereita enemmän ku viime lomalla ja mennään rannalle tai jotain. Mut eiköhän siitä aika hyvä tuu.
Joo-o, kerronpa sitten lisää.

Moikka,
Kajsa

(öö ja niit kuvii ei nyt sit täs postaukses oo oon pahoillani mul ei nyt vaan kestä pää.) Halejaaa ja ainiin onnea myöhässä itsenäinen Suomi!!!

Noniin syön heti sanani, pakko sentään laittaa Suomen lippu:

Kuka lähettäis mulle Virpin?

Haha moi...
Tästä tulee niin turha postaus mut ite hei halusitte kuulla mun arjesta täällä. Noh, nyt on kyseessä arkipäivän akuutti tarve:
VIRPI. Haluun että rakas kampaajani lennätetään tänne. Katsokaa hävitystä.


Kun pantakin hajos voi juku...


No siis akuutteihin tarpeisiin akuutti ratkaisu, eiks je? khih.

Niin mutta siis äiti jos et haluu että joudun vallan hävityksen tielle karibialaisten kampaajien johdolla niin lähetä se Virpi. Mä lupaan vaik vaihdos lähettää sulle lentosuukon. Ja kaikille muillekin.

Kiittäen,
Kajsa

Kyllä Suomi nyt edustaa...

Coucou tout le monde!!!
Kuis rullaa? Sain kuulla shokeeraavia uutisia. Suomessa on kuulemma ollut jo pakkasta, jopa -5 astetta! Meillä täällä oltiin tänään 34 asteessa, oli sellaisen ihanan vilpoinen olo, kerrankin pystyin hengittämään.
Mutta joo, mulla tosiaan viime perjantaina alkoi loma (vacances de Toussaint), ja lomaa on tässä vielä parisen päivää jäljellä. Hmm, ei se ole kovinkaan kummoinen ollut tämä loma. Odotin sellaista mennään kavereiden kanssa rannalle ja chillataan -lomaa, mutta todellisuudessa oon päässyt yhtenä iltana leffaan yhden tytön kanssa josta mä en edes niin silleen superisti välitä. Mutta oon mä käynyt sitten merellä muutaman kerran tän perheen kanssa, se on ollut ihan okei. Ei siinä mitään vikaa. Mut ei se silti tapa sitä tuskaa kun tosiaan ne kaverit KÄY siellä rannalla ja juhlii mut meitsi lagaa himassa. Oikeesti oon kyl tasoissa ainakin Martiniquen edellisviikon rankkasadelukemien kanssa viime viikon itkujeni kanssa, nyyh :( Joo siis tosiaan ja alkuviikko satoi, ja voin sanoo et kun täällä sataa niin tääl SATAA. Ainakin oon voinu juosta päivällä mun itkuhuuto-juoksulenkkeä, auringonpaisteella kun niitä ei IHAN pysty tekemään.
Mutta kerronpa teille vähän eilisestä. Mentiin naapureiden/ystävien/sukulaisten kanssa sellaiselle saarelle veneellä. Se saari sijaitsee tässä meidän kotikommuunin edustalla. Oli kyllä ihan mukava sellainen perhepäivä. JA sitten illan lopussa istukelin laituilla ihailemassa auringonlaskua huljutellen varpaitani lämpimässä vedessä (joka on paikallisten mielestä kylmää, pyh pah), kun huomaan yhden perhetuttava-naisen päällä pyyhkeen. No se ei vielä ollut se jännityselementti ei, mutta arvatkaa mikä siinä pyyhkeessä koreili: MUUMIPAPPA!!!!!!! Voitteko uskoa???!!! Okei ette, joten otin kuvia todisteeksi:


Ja siis oikeesti uskokaa tai älkää, tämän Finlayson-pyyhkeen tuo täti Marie-B on ostanut Fort-de-Francesta! Ja ihan suomen kielellä on pesuohjeetkin kerrottu. Mireille auttaa arvokkuuden ojentamisessa...


Ja Niiskuneitikin sietä laukusta löytyi! Sekosin. Go Suomii...


Kun nyt kerran kameran kaivoin esiin ikuistaakseni Muumit, miksei näyttää teille vähän ympäistöäkin... Siskoni Leti ja Morgan chillailee :)


Niin tota tosiaan olin katselemassa kun Muumipappa kiinnitti huomioni... ei paha laisinkaan. Ja kyllä mä meloin kajakillakin. Tossa on Polyten veljesten vuoro :)


Siellä syötiin, meitsi veti haitakin, mm-mm nannaa. Ja ainiin siellä keskusteltiin kanssa eli väiteltiin eli HUUDETTIIN voi te siellä Suomessa te ette oo väittelyä nähneetkään... varsinkaan kun keskustellaan=väiellään=huudetaan paikallisista taiteilijoista, nehän vasta tunteita pintaan nostattavatkin!



Kotiinpaluu veneellä, oli kaunista!

Tänään oltiin yhden ystävän luona viettämässä iltäpäivää, mutta siis jestas sen loma-asunto!!! Voin sanoo et hengasin päivän uima-altaassa ja poreammeessa katsellen meriäköalaa ja syöden kotitekoista kookosjädeä. Kyl tää loma on silleen parantunu loppuaan kohden, en viitsi valittaa :)

Ainiin ja tuli ihan mieleen tällai randomisti, ihan asiaan liittymättä että yks päivä koulussa yks osa lukion katosta romahti!!! Se on tosi kiva kun 15m korkeudesta putoo sellasii 30x30 betonilohkareita. Voin sanoo että onneks ei jääny ketään alle koska sitä ihmistä ei enää ois olemassa. Vetoan, oikeesti tehkää jotain.

Mut hei, kirjottelen taas kuulumisia plus tard eli myöhemmin!
Haleja, Hajsuli <3

VEIKKAAMALLA VIIMEISTÄ VOITTOON

nännää olemattomista mahdollisuuksista huolimatta I'm the winner jeijee!
Siis meitsi veti hissan kokeesta luokan parhaimman tuloksen. RE-PI-KÄÄ siitä. Ja ranskalla mentiin, loppuun asti. KERRANKIN voin kokea onnistuneeni!!! Ne jotka ois uskonut muhun ois nyt veikkauksessa aika miljonäärejä, tiiätteks.


Kertoimet tosiaan tais olla aika korkealla koska OKEI myönnän, ei kauheen vakuuttava hymy. Niin paljon uskoin itsekin omaan onnistumiseeni. TINTIN JEE

Itserakkaista tunnelmista moikka, meitsi jatkaa tuulettamista!
Kajsa

KULTTUURIVIIKKO / VIIKOT...

Hellou!
Tääll ollaan vielä, hihii. Tidii kuuntelen tässä Maria Menaa, ahh tätä sunnuntaipäivän autuutta. Äsken popsin sellaista puuta, josta tedään rommia nimeltä la canne à sucre. Se on tosi namua. Se muistuttaa sellaista bambutikkua ja sitä pureskellaan ja siitä imetään ne mehut. Havainnollistaakseni tässä kuva:


Eilen tosiaan oltiin Mireillen kollegoiden (opettajien) iltapäivänvietossa. Siellä syötiin ja mä meloin yksin kanootilla (avonainen) valtavissa aalloissa, hehee se oli hauskaa. Noin 50% jengistä lens veteen mut meitsi on kingi, pysyin siis kuivana. Tänään ajattelin vähän panostaa kouluun, vois vaikka tehdä vähän läksyjä kun viikolla to jaksaminen on aika heikkoa...
Mutta pakko kertoa, että olen kokenut ensimmäisen maanjäristykseni täällä! Nukuin kylläkin, säälittävää. Melkein kaikki muut oli herännyt tärinään ja paukuntaan mut mä vaan vetelin hirsiä. Mut hyvä niin koska muuten olisin kyllä säikähtänyt ihan hirveesti.
Viime viikonlopusta sen verran, että oli Morganin synttärit ja mentiin merelle. Joo kyllä, sinne turkoosintäyteiseen paikkaan. Ja katsottiin myö cours de yole(jollakilpailua) only seen in Martinique. Ja sitten syötiin meren rannalla. Ei hassumpaa ollut. Kuvat ehkä selittävät paremmin taas:



tintintii HEJA ROSETTE!


Ne tais olla vähän pulassa... Onneks ei ollut Franciois'n paatti :)



Silleen mitä IHMETTÄ, lentävä vene... siis oikeesti se oli VENE, näin sen laskeutuvan


Synttärisankari ja sen serkku!

Ja ainiin!!! Oon aloittanut Martiniquen perinnetanssin harrastamisen!! Hehee se on tosi hauskaa. Ens viikolla liityn taas 60-70-vuotiaiden seuraan tömistelyn merkeissä. PARASTa viihdettä.
Näissä merkeissä moikka! <3
Kajsa

Memmylle postia

Hyvää synttäriä ihanainen sisareni! <3 20 vuotta se on kunnon ikä, oh de-de-dear dear sentään. Onnea ja menestystä! Ikävä.

Näytille kotiin

Moikka! Ajattelin tuoda näytille vähän kavereitani, niin tiedätte taas vähän enemmän mun elämästä täällä. Sori, facebookkaajille tää on jo tuttua tavaraa. Mutta kaikki kun eivät ole facebookissa. Emmy vois vaikka liittyä. No mutta, tässä osa kavereistani (nää on otettu välitunnin aikana joten aina sama porukka, sori) mutta jossain vaiheessa lupaan näyttää laajempaa kuvaa kaveripiiristäni. La muutama kuva myös musta, jos ootte unohtaneet minkä näköinen olen. Enjoy.


Minä ja Romy <3


Anaïs, Léa, Romy, Lory ja Arthur =)


Le lycée välitunnin aikana. Ja minäkin siellä.


Minä, Camille ja Lou, pituusjärjestyksessä!


Edessä Léa, takana Lory ja kameran takana minä :)


Ja ikävä Ersulia ja vähemmistön hauskoja tempauksia. Kaikkia muitakin kyllä ihävä, älkää huoliko :) Ja pusuja Hannalle! <3

Hyvää viikkoa sinne ja melkein jo onnea Saara-maisuselle joka täyttää 18 vuotta perjantaina!

Heipsunkeiksun! <3

Jenkkileffojen kultaviikko

Hellurei ja heipsunvei! Onko tiedonjano...?? Janottaako, mitä? Noh, täältä tulee ratkaisu ongelmaanne: päivitän blogiani!! Jippijaijou. Viime viikko on ollut niin hektinen etten vaan energiaa oo riittänyt. Tai siis ei nyt kauheesti muuta oo tapahtunut kuin että oon käynyt koulua. Mut se riittää mulle.
En oo vielä kertonut viime viikonlopustakaan. Noh, menin sitten lauantaina sinne Yannin luokse. Ekaks on kerrottava että se perhe on jotenkin saanut sellaisen käsityksen että tanssin salsaa.. hmm mitenköhän..en oikeesti tiedä. noo, kuiteskin oon ollu liian väsynyt oikaisemaan luuloa kun oon ajatellut ettei sillä mitään väliä ole. Laiska saa aina palkkansa, muistakaa se. Kun saavun niin siellähän se salsa pauhaa. Voihan jumputti. Onneks onnistuin sniikkaamaan mun huoneeseen ja esittämään että ahkeroin niin kovasti koulutöiden parissa etten millään ehdi tanssimaan ainiinrakastaharrastustani salsaa. No se siitä nöyryytyksestä, se oli kyllä ihan niin kuin jostain huonosta jenkkileffasta se tilanne. Shame on me.
Niiden luona on kanssa viikonloppuisin kaksi ranskalaistyttöä, jotka tekevät täällä kahden kuukauden ajan sairaanhoitajatyöharjoitteluaan ja ne on tosi mukavia ja sovittiin että mennään joku viikonloppu niiden kanssa vähän tanssahtelemaan. Toivottavasti ei salsaa... Mut kuiteskin, Martine (Yannin äiti) on jo hommannu meille henkivartijat ja kaikki.
Sunnuntai-aamuna sitten mentiin rannalle Tartaniin ja sukelleltiin siellä. Myöhemmin kaverit kertoivat että joo, Tartanissa on HAI. Se on kyllä kiltti kuulemma, mutta hei se riitti tuomaan mulle Tappajahai -painajaiset. Myöhemmin samana päivänä MÄ taas muutuin tappajahaiksi, sillä me mentiin lounastamaan yhden perhetuttavan luokse ja söin siellä aivan valtavasti. Ekaks boudins à créole, sellasia sianverimakkaroita. Ja sitten valtava annoksellinen hummereita ja rapuja. Olin jo kiittämässä ruoasta siinä vaiheessa, kun eteeni kannettiin PÄÄRUOKA. oikeesti ootteko tosissanne. Ja pakkohan mun oli syödä makoisaa papaija-gratiinia lihan kanssa (tulkitse: en tiedä mikä liha, liha vaan) ja sitten sen jälkeen juustot ja kahta eri naminami kakkua ja sitten vielä paikallisista hedelmistä tehtyä hedelmäsalaattia jota en tietenkään voinut jättää syömättä myöskään. Tämän loputtua tunsin itteni siks Austin Powers -leffatyypiks tiiättekste se ällöttävä sika joka syö sitä kanankoipee siellä sängyssä. That was me.
Noh, jenkkileffateema jatkuu. Torstaina otin nyt sitten ensimmäistä kertaa koulubussin päästäkseni kotiin. Kun astuin sisään, koko bussi räjähti huutoon. Olin niin the new (white) kid on the bus. Kävelin käytävää ja tiiättekste jokaisella vapaalla istumapaikalla oli reppu, niinkuin kaikissa jenkkileffoissa kun hyljeksitty lapsi menee ekaa päivää kouluun. That was me too. Mutta nyt oon jo kyllä ihan bussin hengessä mukana.
Tänä viikonloppuna olin kutsuttu barbeque-juhliin mutta en päässyt kun asun täällä puskassa (sori toistan itseäni). Mutta joo. Takaisin puskassa on nyt myös toivottavasti englantia puhuva ahdistelijani, ainakin oon jo monesti sen sinne takaisin lähettänyt. Nyt oon kyllä tainnut sanoa sen verran selkeesti että se pysyttelee poissa. let's hope so... all together. Mun on pakko päivittää oikeesti useemmin koska tästä tuli nyt kauhee sekasotku kun on kauheesti kerrottavaa, pahoittelen syvästi :( ja kuviakin tulee lupaan! Ainiin ja sain enkun puheestani 20! Eli 10 Suomessa! Iloitkaamme puolestani.
toivotan teille kaikille kauniit unet,

Kajsa-nallenne (MUAHHAA ei enää ihan sellainen luin muistitte!)


PUSS

GRATTIS PÅ FÖDELSEDAGEN PAPPA! <3

Ha den äran idag
ha den äran idag
ha den äran kära pappa
ha den äran idag
PUSS PÅ
<3

Huikea viikko takana

Moikka! Nyt on aikaste rankka viikko takana ja myös väsyttää sen mukaisesti. Mutta teidän vuoksenne raahauduin koneelle ilahduttamaan päiväänne. Aikaste itserakasta, hihhii. No mammaa ja pappaa ainakin kiinnostaa. Hyvä niin. Voi että pohdin luovuttamista ja sänkyyn kaatumista. Jatkan. Tänään on tosiaan perjantai täällä. Hmm... Okei kun tekstin laatu on tällaista niin taidan mennä nukkumaan. Jatkan huomenna virkeämpänä. Oon niiin suuressa unenpuutteessa että vain ehkä muutama voi ymmärtää. Yöt, biz <3
--HUOMENTA PÖLLÖT! Ihanaa, olen levännyt, sain jopa nukkua puoli yhdeksään. Luksusta! And I <3 luxury.
Täällä on taas tosi lämmin. Söin aamiaiseksi supermakeeta ananasta ja baguettea guava"hillolla". Mahtavan makoisaa. Mutta joo on ollut rankka viikko takana. Esim. keskiviikkona pänni pikkasen ku heräsin kouluun kello 4.45 kahden ranskantunnin takia. Ja sitten kun olin odottanut koululla klo 6.30sta asti sinne puol yhteentoista niin mulla ei ollutkaan tuntia. Oisin voinut jäädä kotiin nukkumaan. Mutta hei, onhan tää un etablissement scolaire, koulua on käytävä ja tunneille mentävä (Monsieur Mechant näin mua valisti kovaan ääneen), joten siellä oltiin.
Muuten on kyllä ollut mukava viikko kavereiden ansiosta, oon alkanu jo paremmin tutustua ja on kyllä tosi mukavia, I like. Paitsi et äyyk yks tyyppeli tuli kysymään jos haluun puhua sen kanssa englantia ja koska olin silleen luulin että puhutaan kaks min ni sanoin että fine (mul on täällä tosi tarkka linja, ei englantia kiitos) ja nyt se seuraa mua joka paikkaan ja odottaa mua joka nurkan takana ja kun jutskailen oikeesti kivojen kamujeni kaa niin se tulee siihen haamuna ja odottaa mun sataprossasta huomiota. Ja lisäks se on oikeesti vaan tositosisupertylsä. Anteeks mut näin on. En jaksa sitä olleenkaan. Se on sillai hey sistah ja mä oon sillai painuhan takasin puskaas, brothah. Ja nyt se kaivo jostain mun puhlinnumeron ja pommittaa mua. HELP MII! byää
Tänään oon menossa Yannin luokse kavereiden kanssa (ehkä) pitämään hauskaa. Toivotaan, toivotaan. Sitten pitäisi tänä viikonloppuna lukea maanantaina olevaan hissan interroon eli kokeeseen. Tuun oikeesti olemaan kujalla. Ja pahinta tässä on että kun varoitin Mireilleä siitä että en tuo sitten kotiin hyvää arvosanaa, se oli sillai tottakai tuot, kyllä mä luotan siihen että sä pärjäät. Hmm, mitäköhän tapahtuu kun tuon sille arvosanana 2sen...( täällä arvosteluasteikko 0-20)

Mutta lupasin teille jotain kuvia meidän koulusta ja tässä ois nyt pari, ei ehkä vielä ihan järkyttävimmästä päästä. Napsin nopeasti kamerakännykälläni:



Keskiaukio, jossa on tollasia kummallisia penkkejä joilla ei kuitenkaan voi päivällä istua kun ne polttaa ihon koppuralle farkkujenkin läpi. Toi meri tuolla takana on kyllä silloin aika houkutteleva... Harmi etten voi sinne plupsahtaa.


Tuntisitteko olonne turvalliseksi kun maanjäristys iskee? ;)


Odottelen kuudetta tuntia että Mireille tulee mut koulusta hakemaan.

Mutta toivottavasti siellä Suomessa menee kaikki hyvin. Tänne on nyt sikainfluenssa iskenyt oikein kunnolla, toivottavasti en muutu pieneksi possuseksi täällä. Sinne ollaan kyllä jo matkalla, täällä osa ruuasta nautitaan käsin, ja mun tehtävähän on sopeutua kulttuuriin... :) Hehee. Lupaan korjata tapani kun palaan. Mutta tykkäilen kyllä täällä valtavasti olla, ja kohta oon jo kunnon asennenuori, ja btw puhun jo ihan pikkuriikkisen kreolia! Oon aika kovis.
Mut mun pehmee puoli voi vielä teille toivottaa hyvää viikonloppua ja pusuja sinne,
Kajsulinne <3

Terve naiseen ja mieheen. Aikaa on taas kulunut valtavasti siitä kun olen itsestäni mitään ilmoitellut. Mutta huomenna mammutti skypetys, juuhanjoohan? Kaikennäköistä on ehtinyt tapahtua. Oottakaas en vaa nyt just muista mitä. Ainiin. Olen KÖYHÄ. Mun kaikki rahat meni koulutarvikkeisiin ja rokotukseen, joka on nyt sitten tänään vihdoin otettu. Ja ruokaankin on mennyt tajuttomasti rahaa. Kuukausibudjettini on ylittynyt radikaalisti. Äiti, mun rokotus maksoi SATA eli 100 EUROA. Se on aivan hullua, mutta pakko kai se oli ottaa. Ja en joutunut maksaa itse lääkäristä mitään kun se oli Mireillen kaveri. Mutta mun kortin rajat ylittyi kun en ihan odottanut tollasta pläjäystä. Oikeesti ja äiti se summa jonka laitoit mun tilille, mun tuplakuukausraha meni KAIKKI koulukirjoihin, joista yksi kallein on vielä ostamatta. Tärisen. Ja sitä ennen on mennyt sama määrä (tuplakuukausraha) ruokaan ja kaikkeen muuhun sälään mitä oon aloittaakseni täällä tarvinnut. Mitään "turhaa" en oo kertaakaan ostanut, joten älkää osoittako mua syyttävällä sormellanne. Oikeesti.

Ja viikon kuva tulee tässä:


Hahah enkö ole taitava auttamaan teitä unohtamaan eka järkytys köyhyydestäni pamauttamalla toinen vielä pahempi perään?!?! :) Se on halkasijaltaan about 1,5 cm ja pituudelta n. 10cm. En äcklig larv. Oikeesti kuitelkaa mun tuskat, toi melkein käveli mun jalan yli. Ja lisäks yks torakka hengailee vielä mun laukussa, en uskalla sitä avata. Hui ja hyi.

Tänään oli muuten sekä hyvä että huono päivä, enimmäkseen kyllä hyvä, toi olento ei sitä onnistunut pilaamaan. Mutta yks Vie Scolairen ukko kylläkin. Oikeesti inhoan sitä miestä. Se on ottanut mut oikeen silmätikukseen, ei mulla kyllä ole aavistustakaan miksi. En tiedä onko rasismia, mutta joku hekilökohtanen ongelma sillä joka tapauksessa mua kohtaan on. Se karjuu mulle asioista joita en MITENKÄÄN ois voinu tietää osata tehdä toisin. Ja se kohtelee mua ku mitäkin tyhmää bimboa. Tänään esim kun menin lääkäriin hakemaan rokotustani Mireillen kanssa niin mulle kerrottiin (siis koulun työntekijä, jopa vie scolairen)että voin pistua koulualueelta joo lääkäritapauksessa. Joten fine. Ruokajonossa sitten tää ukko etsii mut käsiinsä ja rupee karjumaan kaikkien edessä ETTÄ KOULUA ON KÄYTÄVÄ ja ETTEI TÄÄLTÄ SAA POISTUA ILMAN KIRJALLISTA LUPAA. Se vaan huus koko ajan että oon yrittänyt poistua salaa koulun alueelta ja ANTEEKS MITÄ HEMMETTIÄ!?!? Se on sekaisin koko ukko. Sama saarna toistui iltapäivällä. Eikä tää oo eka kerta kun se on tommonen mua kohtaan. Oon myrtynyt, Mireille sanoi että ens kerralla kun se puuhaa jtn tollasta niin se menee jutskaa meidän rehtorille joka on sen kaveri ja sit tulee SANKTIOO... JEE, oikein sille kakkapäälle ois kyllä. Kutsun sitä Monsieur Mechant:eksi eli Hra Ilkeäksi. Sitä se toidella on. Mutta toi on kyllä eka tapaus täällä kun joku on oikea *****pää mua kohtaan, täällä ihmiset on kyllä tosi mukavia. Mutta joukkoon mahtuu monenlaisia.

Muuten tänään oli helppoa enkkua, liikuntaa (aikuiset sulkekaa silmät) ylinamin liikanmaikan kanssa, sekä teatteria. Mut oikeesti kuvitelkaa kum täällä liikunta on ei-ilmastoidussa tilassa melkein neljänkympin lämmössä -not funny. Teatteri on ihan hauskaa, katsotaan mitä siitä tulee :9

Kohta menen nukkumaan, tulinhan jo pari tuntia sitten kotiin koulusta. Ja ennen viittä taas herätys uuteen päivään. Tää on tällainen yleisökysymys: mistä Kajsan päivät koostuvat Karibialla? Vastatkaa kommentteihin, voittajalle lähetetään lentosuukko Suomeen. Nyt lähtee vaan hyvänyöntoivotukset,
Kajsasenne

APUA ApUa APUA

Moikkeliskoikkelis kamusein siellä kaukana pimeässä. En edes pääse nyt jakamaan täältä valoa sinne syksyyn valokuvien kautta, sillä ihhihhii en ole ottanut niitä. Tsorkki, tiedän että postaukset on paljon tylsempiä näin. Mutta en kyllä viitsi kantaa kameraani mukana koulussa... Ykkösenä en tosiaan halua että mut ryöstetään ja kakkosena, en halua pyöriä täällä kuin joku hullu turisti. Ja lisäks kouluviikon aikana ei tapahdu niin paljon mitään spessuu kuvattavaa. Mutta hahhaa jos näkisitte kuvia mun koulusta niin kuolisitte kauhusta mun puolesta. Sain kuulla että osia katosta aina väillä putoilee, ja että yks tyttö on satuttanut olkapäänsä sen vuoksi. Yamm. Täällä käydään medioissa kiivasta keskustelua siitä pitäisikö koulu purkaa turvallisuussyistä vai kunnostaa. Onhan se kuitenkin ollut monen suuren miehen opinahjo. Jöö. Ihmettelen miten se rakennus on vielä pystyssä kaikkien maanjäristysten jälkeen...
Kuulemma täällä oli kaksi vuotta sitten TOSI paha maanjäristys eli tremblement de terre. Hui, ei kiitos mun täälläoloaikanani. Tää on osa tota mun otsikkoa. Se on se eka apua.
Ja toka apua tulee tosissaan tästä päivästä. En halua kauheesti nyt selostaa koska muuten äiti hakee mut kotiin, mutta mä eksyin tänään yksin Fort-de-Francessa sellaisessa force majeure -tapauksessa ja olin aikaste paniikissa :) Se ei auttanut että about joka kymmenes auto pysähtyy aiheuttamaan mulle syänkohtauksen. Sydänparkani, koita kestää.
Kolmas avunhuutoni tulee tässä: host-mamani sanoi että puhun MARTINIQUEN MURRETTA!! NÖÖÖYYYYY!!! Noo, ihan siistii... en tiedä, ehkä ei... nojoo, kyllä se sitten karisee kun muutan Pariisiin. Mutta hei se tarkoittaa että oon jo edistynyt kielen kanssa jonkun verran. Kyllä mä jo huomaan että ymmärrän enemmän koulussa kun ihmiset keskustelevat ja se tekee nannaa. Oon ihan kyllästynyt istumaan totaalisen tuppisuuna (emmä kyl koskaan niin oo tehnyt, mut melkein). Nyt kun suuni avaan, katotaan kaikkooko kaikki kaverit. Toivottavasti ei, sillä olen niihin oikein tyytyväinen. Mutta on ne ehkä kuiteskin kivempia ne ystävät siellä Suomessa. No, ehkä täällä vähän vielä lähennytään ätn vuoden aikana.

Mutta bisous ja hyvää viikonloppua! En tiedä vielä mitä itse teen, mut on kutsuttu yhtiin illanistujaisiin mutta en tiedä pääsenkö, sillä asun MAALLA voi jukunen... Se muuten aiheuttaa täällä vähän probleemeja. Mutta ei mitään mikä haittaisi ensi yön untani josta tulee syvää ja pitkäkestoista. Ahh, unet!!<33
Kajsuli

Kun kaikki meni pieleen, tuli sade

Heips vaan ystävät hyvät. Tänään kaikki meni pieleen. Tai oikeastaan ei kauheasti mikään, mutta kun pieniä asioita kertyy viisikymmentä, tulee parku. Ja niin mulle kävi.
Varhaisen aamuherätykseni uuvuttamana sinnttelin kamalan tylsät englannintuntini (3h PUTKEEN). Opettaja kertoi heti alkuun että olin ostanut vääränlaisen vihon ja ohops käski tehdä läksyt uusiksi, sillä lyijykynä ei miellytä Madamea. Onhan se hyvä tietää kaikki nämä asiat kun arvon rouva on maininnut siitä ohimennen RANSKAKSI. Siiis mikä on ongelma, luulin anteeksi vaan että englannintunneilla puhutaan englantia. Pas du tout. Ja sehän mua raivostuttaa. JA sen lisäksi kuuntelin sen kolme tuntia nuorten ranskalaisten englantia ja voi juku oikeesti pää menas räjähtää siihen. Jotain home-sanaa kerrattiin 30 kertaa ku arvon nuoret eivät osaa lausua h-kirjainta. Anteeks että oon kärkäs mutta tältä multa tuntui kun lähdin luokasta kohti kouluruokalaa. Ja kun olin jonottanut 20 min ihmistungoksessa, mulle kerrottiin etten voi syödä ruokalassa, sillä en ollut varannut ateriaani etukäteen. Hmm, OISKO JOKU VOINUT KERTOA!? Turha mulle on siitä huutaa, mistä mä voisin tietää. Noo, koska koulualueelta ei voi enää poistua, menen koulun kahvilaan ja kuvittelen ostavani sieltä sämpylän. Too bad, kahvila on jo syöty tyhjäksi. Senkin ahneet pirut, ette jättänyt mulle mitään. Tässä vaiheessa oon jo aika sikaturhautunut. Haluan kertoa jollekin SUOMEKSI miltä musta tuntuu. Ja luuletteko että se sitten onnistuu. No ei. Rupesin sitten itkemään keskellä koulun pihaa. Älkää naurako, olin NIIN turhautunut. Emmä tollasista Suomessa itkis, mutta täällä kylläkin.
Sitten tuli kaatosade: Ja kun täällä sataa, vettä tulee oikeesti ihan kuin saavista. Seisoin siinä kavereideni kanssa ja ihmettelin. Olin litimärkä. En oikeesti voinut muuta kuin nauraa. Se helpotti.
Ja viikonlopusta en nyt jaksa sanoa muuta kuin että se meni ihän mukavasti. Olen nyt henkisesti liian uupunut tän tunnerikkaan päivän jälkeen.
Rauhaisat unet,
Kajsa

P.s. Emmy, haluaisin jutella sun kanssas mutta aikaero asettaa rajoituksensa. Ärsyttää. Koitetaan löytää aika? <3 ikävä

Sähköpostin tyhjennystä sekä viikonlopun odotusta

Terppaperppa sinne Suomeenpuomeen! <3





Taas tuli kuvavyöry, nää ei sitten oo missään järjestyksessä ja tässä on vanhoja ja kaikkea yhdessä sekamelskassa... sori. Oon vaan trop fatiguée näin illalla. Tää on ihan hullu tää päivärytmi täällä. Ja kuumuuskin väsyttää. Siinä missä pystyn keskipäivällä Suomessa kävelemään kymmenen kilsaa niin kykenen täällä max. 200 metriin. Ette vaan voi ymmärtää siellä syksyisessä viimassanne.

Ja koska tää blogger ei taas toimi mun haluamallani tavalla, lisään kuvatekstit näin jälkikäteen:

Kuva 1. MUAHHAAAAHHHAAHHHHAAAA haistakaahan kaksuli tiedän että ootte kipeitä kateudesta!!!!!!!

Kuva 2. Se on bambua, kuvitelkaa. Tää on siltä mun ja G:n reissulta. Tuossa mä oon vielä aika panda bambuni rinnalla, mutta nyt oon jo saanut vähän väriä pintaan, jiippulijee!!

Kuva 3. PERHEENI!! G lähetti mulle tämän kuvan, nyt kaikki näkevät myös host-mamani =) Ja siellä vasemmalla Laetitia, jota en ole nähnyt taas vähään aikaan. Enkä nää tänäkään viikonloppuna, sillä menen yhden kaveriporukoistani kanssa huomenna leffaan ja sen jälkeen on fête eli juhla ja yövytään yhden niistä luona ja seuraavana aamuna lähden Georginan luo, jossa sitten nukun ja josta mukavasti pääsen ma-aamuna kouluun joutumatta heräämään 4.30. Thank you. And hyvästi rakkaan Emmy-siskoseni korvike :(

Äiti muuten koska menen sunnuntai-aamuna vasta G:lle niin saattaa tulla ongelma skypen kanssa, ehkä meidän on siirrettävä puhelua vähän myöhemmälle, jotta voin puhua sitten G.n luona. Ja ainiin mahtiasia: löysin tänään liikkeen jossa myydään ihunia laukkuja!! Eli siis ihme on tapahtunut täällä Karibialla. Vähän erilainen kun nää uskovaiset täällä osasivat odottaa kylläkin.

Ehkä ostan laukkuliikkeestäni jotain ja laitan siitä kuvan tänne koska kaikkia varmaan kiinnostaa kauheesti ja sitten laitan jossain vaiheessa sitten kanssa tulemaan kuvia kavereistani ja kuluneesta viikonlopusta tulee varmasti uutta infoa sitten! Sitä odotellessa, pususuukkoset kotiin,
Kajsa

Ja alkakoon elämä

Koulua on nyt käyty kolmatta päivää. Tänään oli oikein mukava päivä, sillä sain herätä vähän myöhemmin. Mireille ei mennyt tänään töihin (mitä ihmettä) ja se pystyi heittämään mut kouluun vähän myöhemmin. Sain syödä aamuisen suklaacroissanttini ja verigreippini rauhassa. Sain vapautuksen espanjan tunneilta, joten koulutunnit vähenivät himppasen. Katsokaas täällä opiskellaan espanjaa viidettä vuotta ja mun opiskelutausta on nolla. Okei näiden enkun tason perusteella voisin päätellä että pääsisin aika pikkasen nopeesti mukaan. Lisäksi koulu loppui yhden aikoihin normaalin 17.30 sijasta. Ranskassahan keskiviikkoiltapäivät ovat vapaita. Silloin on aika harrastaa. Georgina on järjestellyt että pääsisin mukaan sellaiseen sukellusryhmään, se ois tosi siistii, pääsisi kattoo mitä Karibianmerellä on tarjottavana. Mamma, G kertoo mulle sitten mitä se maksaa ja mun pitää kuulemma sitten keskustella sun kanssa. Toiseksi haluaisin ehkä aloittaa joogan. Katsellaan.

Mulla ei vielä ole koulukuljetusta hommattuna eikä kirjojakaan, mutta mun sydänkohtausten määrä on jo alkanut vähentyä, oon vään ymmärtänyt ettei täällä asiat yksinkertaisesti hoidu heti naps nyt. Helpottaa. Georgina on kyllä ihana kun se ajaa mun asioita, se ymmärtää jos en aina kestä.

--MUTTA ARVATKAAS mitä äsken tapahtui!!! Sain uuden sängyn!! JII! Se on 140x190cm, excellent! Ja nyt meidän suihkun suutinta korjataan niin ettei enää ole pelkkä letku! Jej. Nyt mulla on huoneessani sitten yksi suuri ja yksi pieni sänky. Ajattelin kysyä Mireilleltä jos saisin vähän uudelleenjärjestellä huonettani, eikös se teidänkin mielestänne sitä kaipaa?

MAMMA MUUTEN, SUN KIRJEES TULI PERILLE!! viva la Trendi ja suklaa <3>

Ja kiinnostuneille, koulussa menee mukavasti, oon saanut tosi paljon uusia kivoja kavereita ja täällä rullaa. Jee. Ja muuten äiti se mies on kuljetellut mua kouluunkin ja tänään se kokos tän mun sängyn ja nyt se on kylppärissä korjaamassa sitä suihkua. Ois kiva tietää kuka se itse asiassa oikein on. :)) Yllätyn aina kun se hyppelee esiin jostain puskista.

Mutta nyt lähden tekemään ylihelppoja enkunläksyjä ihanan kreolinkielisen musiikin soidessa taustalla.

Pitäkää Suomi pystyssä,

Kajsa

Voi koulu, quelle bonheure

Koulu. Se on tänään koettu pitkästä aikaa. Jännitti vähäsen aamulla. Ja VÄ-SYT-TI. Mutta hyvin se meni. Mulla ei ollut lukkaria joten sain mennä la Vie Scolaireen (sellanen toimisto joka hoitaa about kaiken) hankkimaan sen. Ja samalla jotain mun papereita hoideltiin. Ja sitten sain kuulla että mun koulupäivä alkaisi vasta parin tunnin päästä. Byääh, odottelin.
No. Päivä alkoi ranskantunnilla eli äikällä. Voihan juku, kaikki se mitä me tehdään äikässä mutta ranskaksi. Mutta hei, lausuin sentään runon koko luokan edessä! Ihmiset taputtivat. I hate ranskantunnit. On se kiva että sitä on kuusi tuntia viikossa.
Lisäksi mulla oli mantsaa. Mä NIIIIN ownasin eli olin paras, tiedoksi vanhemmille ihmisille. Me käsiteltiin euroopan karttaa ja meillä oli sellanen tasotesti. No. Jos kertoo jotain se että vieressäni istuva tyttö asetti kartan ylösalaisin ja kirjoitti Turkin kohdalle Intian valtameri. NIIN. Mä en valehtele. Ja mä niin osasin kaiken. Kun maikka luki meidän papereitä se kiljui kaikkien kohdalla paitsi mun, sillon se sano très bien. Yks oli laittanut Madridin Pariisin paikalle.
Mut se olikin sitten ainoo juttu minkä osasin. Mut hei ykskin onnistuminen päivässä merkitsee? Ruokiksella menin yhden Rachelin ja Loïcin ja varmaan viiden eri muun (luuletteko että muistan nimet) kanssa syömään kiinalaista. Se oli kiva, koska mulla oli nälkä eikä ruokala oo ekalla vkolla toiminnossa ja Mireille on kieltänyt mua kulkemasta kaduilla yksin. Loïc myös kielsi mua monta kertaa. Okei okei, uskon. Mutta joo, kaikki ovat tosi mukavia ja uskon että viihdyn.
Mutta arvatkaapas mitä. Pakollinen koululiikunta alkaa huomenna. NOO, positiivisella asenteella. Paluu yläasteen kauhuihin. Kuulostaako positiiviselta? Muuten mulla on huomenna neljä tuntia englantia (taas yksi onnistumisen hetki päivässä), se helpottaa.
Kuulemisiin, ehkä kuulette Suomeen asti yölliset itkuni kun näen painajaisia ai-niin-hauskasta koululiikunnasta. Pusuja,
Kajsa

Ainiin pakko sanoa että koulurakennus on raju. tänään ylläni olevasta vesiputkesta tihutti vettä olkapäälleni. Luokissa on tasan pulpetit ja liitutaulu, ja ai niin kasa graffiteja. Hyvästi Ressun vehkeet ja vempaimet.

Uus yritys: moikka,
Kajsa

Makoisan mukava viikonloppu

Moikkeliskoikkelis! Nyt on kokeiltava simppeliä kuvapostausta. Mutta hei nää kuvat kertovat kaiken. Benoît de Josephine, ihan mun kodin ulkopuolella. Aika jees. Siellä mä uiskentelin ku mikäkin innostunut kala. Ahhahhhah te siellä Suomessa.

Vara-vara-mama Mireille myös. Naapurin mama siis. Mukava mimmi kuulkaas.

Harmi ettei oo mun möksä...

Maïlykin ihastelee... se lähtee huomenna Ranskaan opintojen pariin.. :(

Georgina vei mut katsomaan upeita maisemia vuoristoon. Harmittaa ettei syvyysvaikutelma päässyt mukaan kuvaan. Ja joo se on meri siellä takana.

No tsekatkaa nyt. G ehkä järkkää mut sellaseen ryhmään jonka kanssa voidaan käydä tuolla vaeltelemassa. Älkää naurako. Itekki haluisitte.

Ja kauniinkauniit vuoret. G on huippu kun se kuljettelee mua näkemään tällaisia kauneuksia. Tää on kyllä ihan Fort-de-Francesta.

Ja ohops, pitäis mennä nukkumaan. Huomenna herätys 4.35, kuten jokikinen tuleva aamu arkena. Sellaista se on kun asuu maalla ja koulumatka kestää tunnin ja koulut alkaa ypöaikaisin.

Mutta yösuukkoset,

Kajsa

MURHATKAA MAAILMAN HYTTYSET ENNEN KUIN NE MURHAAVAT MUT

Terveiset hyttyslandiasta! En voi lopettaa puhumista näistä pikkuisista ötököistä. Mutta todistakaatten itsekin hävityksen laajuutta:
Kuumnta hottia. Oon ihan syöty by les mustiques. Kivakiva. Ei ne sillai kauheesti kutia mut ei ne kauniitakaan ole. Tosiaankaan.

Tässä nyt sitten uusi armeijani hyttysiä vastaan. Antiseptistä pesugeeliä (ettei tulehdu), rauhoittavaa voidetta ja suihketta pitääkseni hyttyset vastaisuudessa loitolla. Luulen kyllä että sen avulla pysyvät muut ihmisetkin loitolla, sen verran tujua tavaraa toi taitaa olla.

Katsokaa kauneutta. Toivottavasti ne ois vähän rauhoittuneet ennen maanantaita ennen kuin koulu alkaa. Kun Mireille näki jalkani me marrssittiin suoraan apteekkiin, ettei kuulemma mun oma mamma kotona luulisi että mua pahoinpidellään täällä :)

No, hyttysistä härkäsiin. Tänään oltiin nyt kolmatta kertaa ilmoittautumassa kouluuni, tällä kertaa se tais jopa onnistuakin. Pojat vastaanotossa oli kyllä vastentahtoisia kun kuulemma oltiin jo suljettu, mutta Mireille vähän veteli naruista (rehtorinaruistaan), ja yhtäkkiä pojat muuttuivat ihmeen yhteistyöhaluisiksi. Kuten sanottu, aika jämpti nainen tuo Mireille. Maanantaina se koulu sitten alkaa. Vähän jännittää, mutta samalla kertaa olen todella innoissani. Kiva saada uusia kavereita ja elää vähän itsenäisemmin taas.

Koulussa käymisen jälkeen Mireillen piti mennä johonkin sen kirkkokokoukseen (uskovainen kun on), eikä kerennyt heittämään mua kotiin siinä välillä. Kuuntelin siinä sitten niitten höpinöitä (mulle kyllä tarjottiin mahdollisuutta istua ulkopuolellakin) ja se kokouksen vetäjä oli kunnon pain in the ass. Se rupes puputtamaan mulle että me kaikki palvellaan samaa jumalaa ja kaikkea cräppiä. Bääh, mun ois tehnyt mieli tukkia sen suu. Onneksi Mireille antaa mun uskoa mihin uskon eikä tuputa omaa näkemystään.

Nyt on pe-ilta (ne juhlat joista puhuin peruttiin, sen tyypin piti lähteä Ranskaan ku joku oli sairastunut :() ja huomenna aamulla Georgina hakee mut täältä, mennään ehkä leffaan tai shoppailemaan. Jee :) Samalla kyselen siltä kaikkia käytännön tärkeitä asioita, esim tää kouluunkulkemisjuttu pitää selvittää. Kaikki järjestyy.

Ja sitten sunnuntaina mulla on skype-treffit mamman kanssa (jii) ja sitten lähdetään merille jos on hieno ilma. En tiedä, vissiin uus hurrikaani on lähestymässä. Kuullessani tästä aloin jo muuttua vihreäksi, mutta kuulemma tämä ohittaa meidät semi kaukaa. Toivotaan niin :)

Katsotaan muuten kun koulut alkaa paljonko pääsen bloggailemaan, todnäk vähenee aika paljon, täällä kun koulunkäynti otetaan niin vakavasti. Mutta ainakin kerran viikossa, I promise.

Puss,

Kajsa

TOUJOURS en retard... (aina myöhässä)

Ekaksi kuvia (taas, kun en osaa muutenkaan). Kaikki Fort-de-Francesta.

TERVE MIEHEEN! Hurrikaani on nyt ohittanut meidät ja vaara on ohi. Tais kyllä tulla eilen illalla pupu pöksyyn. Mut niin tuli kyllä host-mamallakin. Se sanoi ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa ukonilmaa. Nukuttiin molemmat sen sängyssä päät tyynyn alla :) Aamulla enää tihutti hiljalleen.

Tänään olis ollut mun pre-rentrée, jos se ois riippunut musta. Heräsin puoli kuudelta aamulla lähteäkseni Mireillen kanssa sen töihin, jotta me voitaisiin mennä sieltä sitten suoraan mun koululle. Nooh. Niin. Päästiin sitten lähtemään 10.10 sen töistä. Ja koulu alkoi 10.30. Ja sitten joku oli parkkeerannut autonsa meidän eteen. Kello tuli 10.20. Sitten päästiin lähtemään. Kello tulee 10.40. juututaan ruuhkaan. Ollaan perillä 11.05. KIITTI. Noh, lopulta me oltiin koululla joku puol tuntii kirjottamassa mua sisään ja sitten lähdettiin. Ja huomenna sinne on mentävä uudestaan. Varsinaisesti koulu alkaa maanantaina. Jos mulla on luokka. En tiedä. Eikä mulla ole lukkaria eikä kirjoja... Kaikki tapahtuu vähän myöhässä.

Olen muuten vähän huolissani koulumatkojeni hinnasta. Mulle kerrottiin että kuljen taksilla ja tänään tulin sellaisella ja se maksaa 5.20 suuntaansa. Eli se tekee aikaste paljon kuukauden aikana. Mun on puhuttava Georginan kanssa, musta tuntuu että Asse/PIE ei maksa tollaisia summia, vaikka koulumatkakulut lupaakin korvata. Noo, katsellaan. Jos se rupeaa maksamaan 250 e kuussa niin vaihdan kyllä koulua aikas sukkelaan.

Perheen kanssa tulen edelleenkin hyvin toimeen, ei mitään ongelmaa. Mun vakkariaamupala on ihanan makea ananas. Tänään käytiin syömässä lounasta yhdessä ostoskeskuksessa (btw äiti, en maksanut itse). Toiset otti kania, mutta mä kyllä turvauduin ihan kanaan. Hühhüi. Kaikki ovat täällä ihanan vieraanvaraisia ja mukavia. Jee :)

Iksu eli ikävä,

Haisuulän

Terveiset hurrikaanin lomasta!

Äiti mua pelottaa. Täällä sataa ja ukkostaa koko ajan ja tuulee. Nää on nyt kertonu kauhutarinoita hurrikaaneista, enkä tykkää lainkaan. Näin uutiskuvaa, me ollaan nyt hurrikaanin reunalla, se ohittaa meidät täpärästi. HUIHUIHUI!!

Huomenna on sitten koulussa pre-rentrée, eli saadaan luokat ja lukkarit ja kaikki tarpeelliset kommervenkit. Vähän jänskättää... Tänään olin seuraamassa Morganin koulunalkua, eikä vaikuttanut rennolta laisinkaan. SAIRAASTI töitä. Huhhui. Ja mulle vielä triplasti kun oon niin kujalla kaikesta. Apua.

Tämän kaiken pelottavuuden jälkeen on kerrottava jotain kevyempää. Hengasin tänään naapuris-- iik, ukkostaa, salamoi..-- sa ja söin kaikkea ihanaa. En kyllä yhtään tiedä mitä, mutta se oli hyvää ja terveellistä. Ainoo mikä oli vähän vaikee saada kurkusta alas oli siansorkat... mmm... -not. Jälkkäriks söin paikallisia hedelmiä, joille suomen kielessä ei ole edes nimeä. Mmm -yes. Naapurin mama (mireille myös) esitteli intohimoaan, erilaisia kasveja. Eli oli kaikennäköisiä ihania yrttejä ja varmaan sata erilaista hedelmäpuuta. Eli nää vaan popsii hedelmiä suoraan puista. Paluu Suomeen tulee olemaan vaikeaa :) Noei, ehkä vaihdan hedelmät kotiini. Ehkä.

A demain,
Kajsasenne

TAAS: Hyttysten syömä ja muuta eksoottista

Terppa taas! Tässä kuvia uusista kamuistani: Chatenne-kissa, joka on koko ajan hinkkaamassa itseään mua vaten :) aika rasittava oikeastaan.

Ihana liskonen oli talossa, eikös ole söpö. Kunhan ei tule mun huoneeseen.

Takana siskoni Laeticia, keskellä Morgan ja edessä Maïly. Tosi mukavia :)

Vielä ihanainen kuva ihanaisesta siskostani :) se opetti just ennen räpsäystä mua tanssimaan zoukia.

Nyt pitäisi muuten olla asetukset niin, että kaikki voivat tekstejä kommentoida :) De rien, de rien. Eilen oltiin tyttöjen kanssa pizzalla, oli kivaa :) Itse asiassa mentiin sitten Maïlyn ja Morganin luokse ne syömään, semi-rupusessa pizzamestassa kun ei saanut olla rauhassa. Sen jälkeen alettiin kattomaan jotain tanssileffaa Nykin ghetosta, mutta kaikki tais nukahtaa kesken sen. I hate dubbaukset, HATE. Mulle näytettiin ihania kuvia trois îletistä, jotka itse asiassa pystyy pihaltamme näkemään. IHANAN näköistä! Me mennään sinne ensi sunnuntaina veneellä, toivottavasti on hyvä ilma. Täällä sataa about n. 3 kertaa päivässä, tää ilmankosteus on niin huima.

Isosiskoni Laeticia lähti tänään asumaan sellaiseen opiskelija-asuntoon Fort-de-Franceen. Se on vähän tylsää, sillä jäin tänne kahdestaan Mireillen kanssa. Laeticia on kotona vain viikonloput koko vuoden ajan. On paljon helpompaa kun ei itse tarvitse virittää kaikkea ruokapöytäkeskustelua, enhän nyt vielä ihan mikään virtuoosi ranskassa ole. Noo, katsotaan miten tästä eteenpäin. Tänään myös aluevastaavani Georgina soitti ja kutsui minut viikonlopuksi luokseen yöksi ja joku sen ystävän poika oli kutsunut mut perjantaiksi johonkin juhliin, tosi kiva :) Lisäksi se lupasi auttaa mua kaikessa ja sanoi että voi ekana koulupäivänä tulla kanssani kouluun jos Mireille ei ehdi. Se on tosi kiva, sillä enhän tunne koulusta ketään. Georgina vaikuttaa ihan superilta. Se on soittanut jo kaksi kertaa, ollaan puhuttu pitkät ranskankieliset puhelut.

Tänään olin Morganin ja Maïlyn luona, söin niiden perheen kanssa ja sitten ne näyttivät mulle asuinympäristöä ja kuvia Mardi Gras'n karnevaaleista. Ens vuoden alussa tulee olemaan hubaa(toivottavasti ennenkin sitä) ! LIsäksi ne näyttivät taloja, jotka hurrikaanit on tuhonnut. Rupes vähän pelottamaan. Nooohh, katsellaan josko täältä selvitään kotiin.

Täällä on mukavaa, vähän kaipaan sitä tunnetta, joka kotona on. Voi tehdä mitä haluaa, ei ole vieraissa nurkissa. Toki nämä tekevät kaikkensa jotta viihtyisin, mutta silti. Ja hyttyset vois häippästä nyt, kiitos. Mutta kun vuosi lähtee käyntiin (koulut ja kaverit ja karnevaalit ja kaikki), mä en oo koti-ikävää nähnytkään! jeejee :)

Och pappa: vägen till Fort-de-France är fin men hemskt krokig :) Obs, det är sanningen.

Mamma, tykkään susta kovasti ja iskästä kans ja Emmystä ja joo teistä kaikista<3 muuten, Georgina (aluevastaava) sanoi, että sille sä voit soittaa jos tulee jotain ongelmaa. Mut älä nyt sitä loputtomiin häiritse. Laitan sulle sen nron vaikka sähköpostissa. PUSUJA!<3