Heips vaan ystävät hyvät. Tänään kaikki meni pieleen. Tai oikeastaan ei kauheasti mikään, mutta kun pieniä asioita kertyy viisikymmentä, tulee parku. Ja niin mulle kävi.
Varhaisen aamuherätykseni uuvuttamana sinnttelin kamalan tylsät englannintuntini (3h PUTKEEN). Opettaja kertoi heti alkuun että olin ostanut vääränlaisen vihon ja ohops käski tehdä läksyt uusiksi, sillä lyijykynä ei miellytä Madamea. Onhan se hyvä tietää kaikki nämä asiat kun arvon rouva on maininnut siitä ohimennen RANSKAKSI. Siiis mikä on ongelma, luulin anteeksi vaan että englannintunneilla puhutaan englantia. Pas du tout. Ja sehän mua raivostuttaa. JA sen lisäksi kuuntelin sen kolme tuntia nuorten ranskalaisten englantia ja voi juku oikeesti pää menas räjähtää siihen. Jotain home-sanaa kerrattiin 30 kertaa ku arvon nuoret eivät osaa lausua h-kirjainta. Anteeks että oon kärkäs mutta tältä multa tuntui kun lähdin luokasta kohti kouluruokalaa. Ja kun olin jonottanut 20 min ihmistungoksessa, mulle kerrottiin etten voi syödä ruokalassa, sillä en ollut varannut ateriaani etukäteen. Hmm, OISKO JOKU VOINUT KERTOA!? Turha mulle on siitä huutaa, mistä mä voisin tietää. Noo, koska koulualueelta ei voi enää poistua, menen koulun kahvilaan ja kuvittelen ostavani sieltä sämpylän. Too bad, kahvila on jo syöty tyhjäksi. Senkin ahneet pirut, ette jättänyt mulle mitään. Tässä vaiheessa oon jo aika sikaturhautunut. Haluan kertoa jollekin SUOMEKSI miltä musta tuntuu. Ja luuletteko että se sitten onnistuu. No ei. Rupesin sitten itkemään keskellä koulun pihaa. Älkää naurako, olin NIIN turhautunut. Emmä tollasista Suomessa itkis, mutta täällä kylläkin.
Sitten tuli kaatosade: Ja kun täällä sataa, vettä tulee oikeesti ihan kuin saavista. Seisoin siinä kavereideni kanssa ja ihmettelin. Olin litimärkä. En oikeesti voinut muuta kuin nauraa. Se helpotti.
Ja viikonlopusta en nyt jaksa sanoa muuta kuin että se meni ihän mukavasti. Olen nyt henkisesti liian uupunut tän tunnerikkaan päivän jälkeen.
Rauhaisat unet,
Kajsa
P.s. Emmy, haluaisin jutella sun kanssas mutta aikaero asettaa rajoituksensa. Ärsyttää. Koitetaan löytää aika? <3 ikävä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Moi,
Vitsi, oot kyllä saanu kärsiä.. Tuli oikeen paha mieli sun puolesta :) Mut kyllä se siitä. Oon jo odotellutkin että millon päivittelet blogia taas. Kohta alkaa salkkarit, siellä sä oot varmaan nyt koulussa. Tsemppiä sulle sinne maailman ääriin! Pistä hei vaiks mulle sähköpostia gmailii ku haluut jutella, luen sitä kuiteski joka päivä ni jos vaikka viikonloppuna tai sitä seuraavalla viikolla tai joskus ehtis jutella. Mites muuten sun hyttysenpuremat, joko ne on parantunu? Entä ootko jo ihan ruskea?
Mä ymmärrän sua aika tosi hyvin ton itkemisen kanssa :D kyl se on erilaista ku suomessa tietty ni ei aina voi reagoidakkaan kuten suomessa :)Ja toi englannintunti on aika sama... koita pärjäillä !
Ella
Moikka!
Emppunen: Juu, olen kärsinyt kovasti. :) Mut välillä se vaan on semmosta... tänäänkin oli PIKKASEN vastoinkäymisiä, kai se vähän niinku kuuluu asiaan. ÅÅÅ, emmy mäkin haluun nähä salkkarit. Onko Paula jo päässyt pois arkustaan?!! Entä mitä Lemmen viemässä? Juku oon jäänyt paljosta paitsi.
Hyttysenpuremat on jo paremmat, mutta ei ne hyttyset mua rauhaan jätä ellen myrkytä itteäni kaikilla tuotteilani. Oon jo aika ruskea, mutta en enää sitä itse sillai huomaa. Ja täällä lämmössä tulee näppyjä, ja ehkä vähän stressistäkin, räyyyhh. Mutta kyllä täällä aurinko porottaa, se ei vaan aina pääse läpi FARKUISTANI, joita täällä pidän. Koulussa kaikilla on farkut, emmy tee asialle jotain. Mut joo, oon kuullut teidän asutojutuista ja kaikesta. Mutta joo pistän sulle mailia, mikäs se sun osoite olikaan? :o biz eli pusuja
Ella: Joo musta tuntuu että itkeminen on tullut aika tutuks meille kaikille vaihtareille, ainakin sen mukaan mitä oon muiden kanssa jutellut.. Mutta kai se tästä. Miten sulla on siellä mennyt? Onko sullakin blogi? Lukisin mielenkiinnolla :) Voimia sinnekin!
ellaranskassa.blogspot.com
jii, kiitos :)
Lähetä kommentti